tiistai 22. syyskuuta 2015

Kun pienestä tytöstä kasvaa iso tyttö

Viikonloppuna juhlittiin tätikän murun 1 wee synttäreitä. Tuntuu uskomattomalta, miten nopeasti aika meneekään: vastahan sitä odotti jännittyneenä, milloin tämä ihana rakkauspakkaus syntyy ja piti pientä vauvaa sylissä ja kuunteli pientä tuhinaa. Nyt tämä pieni ihanuus ottaa jo askeleita ja tulee nujuamaan tätikän jalkoihin ja pyrkii syliin. Tätin syli on tietysti aina avoin pienelle ihanuudelle <3 

Mansikkainen juustokakku. Koristeet sokerimassaa ja maalattu elintarvikeväreillä.
Siskoni kanssa alettiin omasta mielestämme ajoissa suunnittelamaan synttäreitä, mutta lisäaika olisi ollut tarpeen! Viikon ainaka useampana iltana, töiden jälkeen, tehtiin 3h ajan kakun koristeita ja leivottiin. Välillä onnistuen, välillä epäonnistuen. Urakka oli hurja, mutta saatiin kaikki ajoissa tehtyä. Samalla siinä vahdittiin tätä synttärisankaria ja siinä onkin sitten omanlaisia haasteita, kun tässä pienessä ihmisessä riittää virtaa kuin pienessä kylässä! Se energia olisi tätikälle ainakin tervetullut ;)

Mansikkatäytekakku. Koristeet sokerimassaa.
Koska Duplot ovat nyt niin popjuttu, vein tietysti tytölle lahjaksi uudet Duplot. Samaan pakettiin tein tytölle vielä pöllön, jonka "korvaan" kiinnitin pienen nauhan. Nauha solmittu rusetille. Tätikän tyttö otti pöllön heti omakseen ja halasi sitä iloisesti. Hellyyttävä hetki <3

Ohje on jälleen Miran käsialaa Prinsessajuttu-blogista.
Pieniltä kommelluksilta ei kuitenkaan vältytty leipomusten ja koristeiden kanssa: kakkujen teko onnistui kyllä, mutta ne kakkukoristeet... Ensinnäkin, tilasimme siskon kanssa pinkkiä tomuväriä, joka oli enemmänkin pronssin värisiä. Otimme siis suunnitelma B:n käyttöön ja maalasimme kukat vaaleanpunaisiksi elintarvikevärillä. Toiseksi: tein mariannemarenkeja, jotka syystä X lässähtivät, vaikka tein ne ohjeen mukaan. Kolmanneksi: pursottamisesta ei meinannut tulla mitään, koska mariannerakeet tukkivat tyllat. Vielä viimeisimpänä, mutta ei vähäisempänä: mariannemarengit eivät kunnolla kuivanneet uunissa, osa kuitenkin oli pelastettavissa. Emme saaneet ihan marenkeja, ennemminkin mariannemarenkinappeja ;)

Mukavat synttärit kuitenkin saatiin vietettyä ja nyt tämä tätikkä pääsee hieman huilimaan. Flunssa on tehnyt tuloaan jonkin aikaa ja nyt nukutaan nenäliinapaketti kainalossa. Vielä sentään kykenee olemaan töissä, katsotaan, käykö olo vielä pahemmaksi. Poskiontelot huutaa hoosiannaa ja päänsärkykin on tuttua. Onneksi ei ole vielä vienyt ruokahalua, sillä noudatan tällä hetkellä tarkkaa ruokavaliota enkä halua siitä poiketa. Liikuntaharrastukset sen sijaan saa nyt odottaa..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti